Snooker MM-kisat 2026 lähestyvät, ja Neil Robertson saapuu turnaukseen maailmanlistan kolmantena. Kausi alkoi vakuuttavasti Saudi-Arabiassa, mutta sen jälkeen tulokset ovat jääneet vaisummiksi. Samalla hänen pitkään jatkuneet vaikeutensa Cruciblessa tuovat varjon odotusten ylle.
Kausi 2025–26: Räväkkä alku, vaisumpi jatko
Neil Robertsonin kausi alkoi vakuuttavasti Saudi Arabian Snooker Masters -turnauksen voitolla, jossa finaalissa kaatui Ronnie O’Sullivan lukemin 10–9. Turnaus on palkintorahaltaan poikkeuksellisen merkittävä, ja koska rahasummat toimivat nykyjärjestelmässä myös rankingpisteinä, se on yksi kauden tärkeimmistä rankingturnauksista MM-kisojen ohella. Voitto antoi Robertsonille mahdollisuuden keventää kilpailukalenteriaan.
Tämä näkyi konkreettisesti siinä, että Robertson jätti väliin esimerkiksi Northern Ireland Openin, jossa hän oli pelannut lähes vuosikymmenen putkeen.
Saudi-Arabian voiton jälkeen rankingkausi ei ole ollut yhtä vakuuttava. Robertson on pelannut kahdeksan rankingturnausta, joissa saldona on välierä German Mastersista sekä puolivälieräpaikat UK Championshipistä ja Welsh Openista.
English Openissa ja Xi’an Grand Prix’ssa tie katkesi jo toisella kierroksella.
Helmikuu oli Robertsonille vaikea Welsh Openin puolivälieräpaikkaa lukuun ottamatta. World Grand Prix’ssa turnauksen 2025 voittanut Robertson putosi avauskierroksella Jak Jonesille 5–1, ja heti perään Players Championshipissä John Higgins oli parempi lukemin 6–1.
Kutsuturnauksissa Robertson on kuitenkin väläytellyt osaamistaan: Saudi-Arabian kutsuturnauksessa hän eteni finaaliin, jossa Zhao Xintong oli parempi 5–2.
Kokonaisuutena kausi on herättänyt kysymyksiä. Vahvan alun jälkeen tulokset ovat jääneet epätasaisiksi, ja ajoittain on syntynyt vaikutelma, että valmistautuminen ei ole ollut samalla tasolla kuin aiempina vuosina, mikä voi osittain selittyä Saudi-Arabian turnausvoiton tuomalla turvalla. Tour Championship tarjoaa vielä viimeisen mittarin ennen MM-kisoja.
kuva: TV-lähetys
Snooker MM-kisat 2026: Neil Robertsonin vaikeudet Cruciblessa
Neil Robertson kuuluu kiertueen taitavimpiin ja monipuolisimpiin pelaajiin. Hänen pitkien pallojen pelaamistaan on pidetty maailman huipputasona, ja hänen lyöntitekniikkaansa on kuvailtu yhdeksi parhaista, mitä on nähty.
Pelillisesti Robertsonin taso ei ole ollut pitkään aikaan kysymysmerkki. Muutama vuosi sitten nähtiin notkahdus, mutta hän on sittemmin tehnyt paluun takaisin kiertueen kärkeen.
Tällä kaudella Robertson on tehnyt 55 satasta, mikä oikeuttaa neljänneksi koko kiertueella. Lukema on vakuuttava erityisesti siksi, että hän on pelannut selvästi vähemmän turnauksia kuin monet muut kärkipelaajat.
Juuri tämä korostaa hänen vaikeuksiaan Cruciblessa. Viime vuosina Robertson ei ole onnistunut siirtämään pelinsä tasoa MM-kisojen vaatimaan ympäristöön, vaikka muissa turnauksissa tulosta on syntynyt.
Cruciblen pitkät ottelut ja useat sessiot vaativat äärimmäistä tasapainoa pelin eri osa-alueiden välillä. Robertson on usein pystynyt hallitsemaan otteluita jaksoittain, mutta ratkaisuhetkillä pelin taso on ajoittain laskenut tavalla, joka on maksanut otteluita.
Erityisesti paineensietokyky nousee keskeiseksi tekijäksi. Cruciblessa virheet korostuvat, ja Robertsonin kohdalla nämä hetket ovat viime vuosina kääntyneet liian usein häntä vastaan.
Myös otteluiden tempo on ollut merkittävä tekijä. Robertson viihtyy pelissä, jossa hän pääsee rakentamaan rytminsä hyökkäyksen kautta, mutta Cruciblessa vastustajat pystyvät rikkomaan tätä rytmiä ja pakottamaan hänet pitkiin taktisiin jaksoihin.
Hänen MM-historiansa kuvastaa tätä kehitystä. Debyytti vuonna 2005 päättyi avauskierroksen tappioon seitsenkertaiselle maailmanmestarille Stephen Hendrylle, mutta jo muutamaa vuotta myöhemmin hän nousi kärkikastiin.
Vuonna 2009 Robertson eteni välieriin asti, ja vuonna 2010 hän voitti maailmanmestaruuden kaatamalla finaalissa vuoden 2006 maailmanmestarin Graeme Dottin 18–13.
Näin Neil Robertson varmisti maailmanmestaruutensa vuonna 2010:
Arvio: jatkuvatko vaikeudet Cruciblessa?
2010 voitetun maailmanmestaruuden jälkeen odotukset ovat olleet korkealla juuri MM-kisoissa, mutta tulokset eivät ole vastanneet niitä. Robertson on yltänyt välieriin vain kerran tämän jälkeen, ja viime vuosina suunta on ollut selvästi heikompi.
Vuonna 2024 hän ei selviytynyt edes pääkaavioon hävittyään karsinnoissa Jamie Jonesille. Viime vuonna tie katkesi avauskierroksella Chris Wakelinille lukemin 10–8.
Tulokset Cruciblessa piirtävät Robertsonista poikkeuksellisen ristiriitaisen kuvan. Hän on edelleen yksi kiertueen parhaista pelaajista, mutta MM-kisoissa tämä taso ei ole kääntynyt kuin yhdeksi maailmanmestaruudeksi.
Kyse ei ole yksittäisestä epäonnistumisesta, vaan pidemmästä trendistä, jossa hänen pelinsä ei ole kestänyt Cruciblen vaatimalla tasolla.
Siksi keskeinen kysymys kuuluu: pystyykö Robertson pelaamaan parhaan MM-turnauksensa vuosiin?
Artikkeli on osa Snooker MM-kisat 2026 -ennakkosarjaa.
[…] Neil Robertson – Vaikea MM-historia […]