Suomen yleisurheilun hallikausi sai yllättävän käänteen, kun Suomen Urheiluliitto tiedotti maanantaina ruotsalaistaustaisen pikajuoksijan Nora Lindahlin hakevan edustusoikeuden vaihtoa Suomeen. Ruotsia jo EM-, MM- ja olympiatasolla edustanut 21-vuotias Lindahl on valmis jopa kolmen vuoden kilpailukieltoon saavuttaakseen unelmansa: Suomen maajoukkuepaikan.
Suomessa HIFK:ta edustava Lindahl on ruotsalaisen äidin ja suomalaisen isän tytär. Hänen 200 metrin ennätyksensä 22,88 nostaa hänet Suomen kaikkien aikojen tilastossa jo neljänneksi, vain Mona-Lisa Pursiaisen, Sisko Hanhijoen ja Helinä Marjamaan taakse. Nuorten arvokisoissa Lindahl on saavuttanut sekä kultaa että pronssia.
Ruotsissa päätös tuli yllätyksenä
Ruotsin yleisurheilumaajoukkueen päävalmentaja Kajsa Bergqvist myönsi Yle Urheilulle, että Lindahlin ilmoitus oli täysi yllätys.
– Nora on ollut yksi lupaavimmista nuorista urheilijoistamme. Tietenkin heräsi huoli siitä, oliko maajoukkuetoiminnassamme tapahtunut jotain, mikä ajoi hänet tähän ratkaisuun, Bergqvist kertoi.
Keskustelujen jälkeen huoli hälveni. Lindahlin päätös ei liittynyt tyytymättömyyteen Ruotsin toimintaa kohtaan, vaan henkilökohtaisiin tavoitteisiin.
– Ruotsin liitto ei asetu esteeksi edustusoikeuden vaihdolle, Bergqvist vahvisti.
Kolmen vuoden odotus realistinen vaihtoehto
Ruotsin hyväksyntä ei kuitenkaan yksin riitä. Lopullisen päätöksen tekee Kansainvälisen yleisurheiluliiton World Athleticsin edustusoikeuspaneeli. Lähtökohtaisesti edessä voi olla jopa kolmen vuoden kilpailukielto arvokisoista.
Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että Lindahlin osallistuminen esimerkiksi kesän 2026 EM-kilpailuihin on hyvin epätodennäköistä, vaikka urheilullinen taso siihen riittäisi.
Lindahl itse on tilanteeseen valmistautunut.
– Olen valmis missaamaan yhden tai jopa kolme kautta. En kuitenkaan ajattele olevani parhaimmillani 21–24-vuotiaana, vaan vasta 25–30-vuotiaana, Lindahl sanoi tiistaina Sollentunassa käydyn kilpailun yhteydessä.
Ura jatkuu täysillä
Mahdollinen pitkä odotus ei vaikuta Lindahlin motivaatioon tai harjoitteluun.
– Satsaan täysillä kaikkiin muihin kilpailuihin. Minulla on erittäin kovat aikatavoitteet ulkoratakaudelle 2026. Ura jatkuu normaalisti, hän painottaa.
Tiukentunut linja siirroissa
World Athleticsin hallituksessa vaikuttavan Antti Pihlakosken mukaan edustusoikeuden vaihtaminen on nykyisin huomattavasti vaikeampaa kuin aiemmin.
– Kolme vuotta on täysin mahdollinen odotusaika, vaikka taustalla olisi useita lieventäviä seikkoja. Linja on tiukentunut erityisesti siksi, että aiemmin nähtiin runsaasti taloudellisia siirtoja esimerkiksi Qatariin, Bahrainiinkin ja Turkkiin, Pihlakoski kertoo.
Suomen aiempia tunnettuja siirtoja ovat muun muassa Eduard Hämäläinen ja Frantz Kruger. Nykyisin raha tai maiden välinen sopimus ei enää paina päätöksenteossa entiseen tapaan.
”Ei kannata olla ylioptimistinen”
Lindahlin tapauksessa puoltavia tekijöitä ovat Suomen passi, suomalainen isä, opiskelu ja asuminen Suomessa sekä suomalainen seura. Silti päätös voi venyä täyteen kolmen vuoden mittaan.
– Paneeli voi yksinkertaisesti kysyä, miksi hän ei voisi jatkaa Ruotsin edustamista. On viisasta varautua pahimpaan, Pihlakoski sanoo.
Päätös kypsyi arvokisojen jälkeen
Lindahl kertoo alkaneensa tosissaan harkita edustusoikeuden vaihtoa viime kesänä alle 22-vuotiaiden EM-pronssin jälkeen Bergenissä.
– Näin aikanaan videon, jossa isäni Markus juoksi Helsingin EM-kisoissa 1994. Halusin tehdä paremmin. Kun pääsin Rooman EM-kisoihin ja myöhemmin Pariisin olympialaisiin 2024, tiesin saavuttaneeni tavoitteeni. Ruotsi-pakka oli pelattu läpi, Lindahl kertoo.
Hän opiskelee Espoon ammattikorkeakoulussa taloushallintoa ja tuntee suomalaisen yleisurheiluperheen hyvin.
– En ole tulossa vieraaseen ympäristöön. Tunnen paljon urheilijoita ja laji-ihmisiä, joten kynnys päätökselle oli matala.
Lähde: Yle