Jääkiekossa jatkoaika ja voittomaalikilpailu ovat käytössä ratkaisemaan tasatilanteet varsinaisen peliajan jälkeen. Käytännöt vaihtelevat sarjoittain ja kilpailumuodoittain, mutta perusperiaatteet ovat hyvin samankaltaiset lähes kaikissa sarjoissa. Kansainvälisesti sääntöjä ohjaa International Ice Hockey Federation, kun taas esimerkiksi National Hockey League ja eurooppalaiset liigat voivat soveltaa omia yksityiskohtaisia sääntöjään.
Jatkoaika ja voittomaalikilpailu ovat tärkeä osa modernia jääkiekkoa, sillä monissa kilpailumuodoissa tasapeliä ei sallita. Näiden järjestelmien avulla ottelulle saadaan aina voittaja ilman, että peli venyy kohtuuttoman pitkäksi runkosarjassa.
Milloin jatkoaikaa pelataan?
Jatkoaikaa pelataan tilanteessa, jossa:
- ottelu on tasan varsinaisen peliajan jälkeen
- kilpailumuoto ei salli tasapeliä
Useimmissa sarjoissa jatkoaika on käytössä erityisesti runkosarjan otteluissa ja turnauksissa. Pudotuspeleissä jatkoaika on lähes aina pakollinen, koska ottelun täytyy päättyä toisen joukkueen voittoon.
Tasapelit ovat jääkiekossa nykyään harvinaisia, sillä suurin osa sarjoista käyttää jatkoaikaa tai voittomaalikilpailua ratkaisun saamiseksi.
Jatkoaika runkosarjassa
Kesto ja pelimuoto
Runkosarjan jatkoaika on yleensä:
- kestoltaan 5 minuuttia
- pelataan pienemmillä kentällisillä, tavallisesti 3 vastaan 3
Tämä pelimuoto on niin sanottu äkkikuolema. Se tarkoittaa, että ensimmäinen tehty maali päättää ottelun välittömästi.
Kolme vastaan kolme -pelaaminen lisää tilaa jäällä, mikä johtaa usein nopeisiin vastahyökkäyksiin ja useisiin maalipaikkoihin. Tämän vuoksi jatkoaika ratkaisee ottelun melko usein jo ennen voittomaalikilpailua.
Jatkoajan tarkoitus
Runkosarjan jatkoajan tavoitteita ovat:
- lisätä maalintekotilanteita
- ratkaista ottelu nopeasti
- tehdä pelin lopusta viihdyttävä
Kolme vastaan kolme -pelimuoto on osoittautunut katsojien kannalta erittäin viihdyttäväksi, sillä avoin jää ja pienemmät kentälliset korostavat yksilötaitoa, nopeutta ja luovuutta.
Jatkoaika pudotuspeleissä
Kesto ja rakenne
Pudotuspeleissä jatkoaika toimii eri tavalla kuin runkosarjassa.
- jatkoaika pelataan yleensä 20 minuutin erissä
- kentälliset ovat normaalit (5 vastaan 5)
- erät jatkuvat, kunnes maali syntyy
Tämä tarkoittaa, että ottelu voi teoriassa kestää useita jatkoeriä. Historia tuntee useita erittäin pitkiä playoff-otteluita, joissa ratkaisu on syntynyt vasta useiden jatkoerien jälkeen.
Merkitys
Pudotuspelien jatkoajalla on erityinen merkitys, koska yksikin maali voi ratkaista koko ottelusarjan suunnan.
Tällöin korostuvat:
- pelaajien kestävyys
- taktinen kurinalaisuus
- virheiden minimointi
Jatkoerissä joukkueet pelaavat usein varovaisemmin kuin runkosarjan jatkoajalla, sillä yksikin virhe voi johtaa ratkaisevaan maaliin.
Voittomaalikilpailu
Milloin käytetään?
Voittomaalikilpailu tulee käyttöön, jos runkosarjan jatkoaika ei tuota ratkaisua.
Se on käytössä monissa liigoissa ja kansainvälisissä turnauksissa. Pudotuspeleissä voittomaalikilpailua ei yleensä käytetä, koska ottelu ratkaistaan jatkoerissä.
Voittomaalikilpailu tunnetaan englanniksi nimellä shootout.
Miten voittomaalikilpailu toimii?
Voittomaalikilpailussa:
- Joukkueet valitsevat laukojat.
- Pelaajat suorittavat rangaistuslaukauksia vuorotellen.
- Aluksi kumpikin joukkue laukoo yleensä kolme kertaa.
Jos tilanne on tämän jälkeen tasan, kilpailu jatkuu yksi laukaus kerrallaan, kunnes toinen joukkue tekee maalin ja toinen ei.
Tätä vaihetta kutsutaan usein sudden death -laukauskierroksiksi.
Voittomaalikilpailun erityispiirteet
Voittomaalikilpailu eroaa tavallisesta pelitilanteesta usealla tavalla.
- Maalit eivät lisää pelaajan virallista maalimäärää tilastoissa
- Maalivahdin torjunnat tilastoidaan erikseen
- Tilanne on täysin yksilösuoritus
Voittomaalikilpailu vaatii pelaajilta erityisesti:
- hyvää laukaisutekniikkaa
- luovuutta
- henkistä kestävyyttä
Monet pelaajat ovat erikoistuneet voittomaalikilpailuihin ja tunnetaan erityisen taitavina laukojina.
Jatkoajan ja voittomaalikilpailun erot
| Ominaisuus | Jatkoaika | Voittomaalikilpailu |
|---|---|---|
| Pelimuoto | Joukkuepeli | Yksilösuoritus |
| Kentälliset | 3 vs 3 tai 5 vs 5 | 1 pelaaja vs maalivahti |
| Kesto | Aikarajoitettu tai rajaton | Lyhyt |
| Ratkaisu | Ensimmäinen maali | Laukauskilpailu |
Jatkoaika korostaa joukkuepelaamista, kun taas voittomaalikilpailu keskittyy yksittäisen pelaajan taitoon ja maalivahdin torjuntakykyyn.
Pistejärjestelmä
Monissa runkosarjoissa käytetään pistejärjestelmää, joka palkitsee varsinaisen peliajan voitosta enemmän kuin jatkoaikavoitosta.
Tyypillinen järjestelmä on:
- voitto varsinaisella peliajalla: 3 pistettä
- voitto jatkoajalla tai voittomaalikilpailussa: 2 pistettä
- tappio jatkoajalla tai voittomaalikilpailussa: 1 piste
- tappio varsinaisella peliajalla: 0 pistettä
Tämä järjestelmä kannustaa joukkueita ratkaisemaan ottelut varsinaisella peliajalla.
Strategia jatkoajalla
Jatkoaika muuttaa usein joukkueiden pelitaktiikkaa.
Kolme vastaan kolme -pelissä korostuvat:
- kiekonhallinta
- nopea suunnanmuutos
- puolustuksen ja hyökkäyksen välinen tasapaino
Monet joukkueet pyrkivät pitämään kiekkoa hallussaan mahdollisimman pitkään, koska kiekon menettäminen voi johtaa välittömään vastahyökkäykseen.
Strategia voittomaalikilpailussa
Voittomaalikilpailussa korostuu yksilöllinen valmistautuminen.
Pelaajat harjoittelevat:
- erilaisia laukaisutekniikoita
- harhautuksia
- nopeita ratkaisuja
Maalivahdit puolestaan analysoivat vastustajien laukaisutapoja ja pyrkivät ennakoimaan laukojan ratkaisun.
Yhteenveto
Jatkoaika ja voittomaalikilpailu varmistavat, että jääkiekko-otteluille saadaan ratkaisu tasatilanteessa. Jatkoaika korostaa joukkuepelaamista, pelin tempoa ja tilankäyttöä, kun taas voittomaalikilpailu nostaa esiin yksilötaidon ja henkisen kestävyyden.
Molemmat järjestelmät ovat nykyään olennainen osa modernia jääkiekkoa, ja ne tekevät otteluiden loppuhetkistä usein erittäin jännittäviä sekä pelaajille että katsojille.
Katso myös
- Ottelun kulku ja aikamallit
- Rangaistuslaukaus
- Ylivoima- ja alivoimatilanteet
- Sarjat, turnaukset ja kilpailumuodot